Työn alla

Tällä hetkellä työn alla on kolme uutta paperimassa-nukkea (plus yksi kangasnukke), joille olisi tarkoitus tulla Veronikan tyyliset bjd-kropat. Yhdelle olen jo ehtinyt muovailla raakaversion kropasta, mutta hiomaton työ näyttää niin karsealta, etten viitsi siitä vielä kuvia tänne laittaa. Tässä kuitenkin ne toiset kaksi nukkea: 

Näille en ole vielä miettinyt nimiä, täytyy katsoa, miltä alkavat työn edetessä näyttää. Molemmilla on irrotettavat silmät ja molemmat on muovailtu das-massasta. Ajattelin tehdä ainakin toiselle näistä mahdollisimman siron ja keijumaisen kropan. Toisen nuken sininen peruukki ja violetit silmät ovat kaiketi aitoa bjd-tavaraa, jotka bongasin huuto.netistä. En yleensä tykkää käyttää tuommoisia fantasia-värejä, mutta kun nyt kerran halvalla löytyi. Silmät ovat sitäpaitsi tosi aidonnäköiset väristä huolimatta!

Veronika

 Viime kesänä menin ostamaan inspiraation ja ideoiden toivossa yhden numeron HauteDoll -nimistä nukkelehteä, jossa oli paljon juttua bjd-nukeista. Pallonivelillä varustetut, moniin asentoihin taivuteltavat nuket  olivat aivan ihania, mutta helkkarin kalliita ja vaikeasti hankittavia. Päätinpä siis kokeilla tehdä nivelletyn nuken itse. Aikaa ja rahaa kului kohtuullisen kauan, mutta ihme kyllä yritys onnistui. Olen paljosta kiitollinen näille sivustoille: http://www.aimi-doll.com/howto/index.html ja http://www2d.biglobe.ne.jp/~dhnoah/make_00.htm

Veronika on Fimoair natural - ja das -askartelumassoista muovailtu pallonivelnukke, joka pysyy pystyssä ilman tukea(!?). Nukke on maalattu akryyliväreillä ja silmät ovat erilliset, askartelukaupasta tilatut nukensilmät, jotka voi vaihtaa halutessaan toisen värisiin.

Missäs kengät?

 Veronikalle on kertynyt aika laaja asukokonaisuus: aluspöksyt, -mekko ja -toppi, valkoiset pitkät sukat, mustat kiiltonahkakengät, tummansininen mekko ja vuoritettu hupullinen päällystakki. Ehkäpä teen vielä hatunkin?

Fimoair-massa oli tosi kökköä muovailtavaa. Ihme, että käsistä tuli näinkin hyvät. 

Fimoair-massa oli ihan hirveää työstettävää, mutta materiaalina niin kestävää ja vahvaa, että aion käyttää sitä jatkossakin nivelnukkejen teossa. Tällä hetkellä työn alla olisi kolme uutta.

Kangasnukke

 Toistaiseksi nimeämätön kangasnukke (Candice? Fanny?) on tehty Barbara Willisin Cloth Doll Artistry  -kirjasta löytyvien kaavojen mukaan, lukuunottamatta päätä, jonka mallin kyhäsin itse. Nukke on siis kokonaan kangasta ja tarkoitettu istuvaan asentoon. Kasvot on maalattu akryyliväreillä ja hiukset tehty langasta. Vaatteet on ommeltu nuken päälle tilkkutyön tapaan. Candy on aika selkeästi nimenomaan koriste-esine, sillä asentoa tai vaatetusta ei voi liiemmin muunnella.

Kasvojen maalaaminen oli ehkä hauskin työvaihe!

Mirjam

Mirjam on nyt sitten se ensimmäinen polymeerimassasta valmistamani nukke. En ollut vielä tottunut käsittelemään materiaalia ja kaiken lisäksi cernit-massa teki temput polttovaiheessa, joten varsinkin nuken käsissä on toivomisen varaa. 

Mirjam on tarkoitettu asetettavaksi istuvaan asentoon, mutta kropan sisällä oleva rautalanka-runko mahdollistaa kyllä erilaisiin asentoihin kääntämisen ja seisomisen telineen tms. tuen kanssa. Asu koostuu pää- ja hartiahuiveista sekä isosta vartalon ympärille kiedotusta huivista.

Mirjam on viime aikoina saanut vahtia peltistä che-purkkia, jossa säilytän joskus tupakka-askia tai karkkeja.

Kassandra

Kassandra on ollut pitkä projekti ja työn alla jo viime keväästä asti. Nyt aletaan olla onneksi loppusuoralla, nukke tarvitsee enää päällysvaatteet. Mutta Downton Abbey -henkinen vihreä helmikoristeinen sifonkimekko vai harmaansininen satiinimekko? Jotain ilmavaa ainakin...

Hiukset nätisti valokuvaa varten.

Idea lähti siitä, että halusin vaihteen vuoksi tehdä nuken, joka olisi hieman huolestunut tai surullinen. Ennen Kassandraa kaikilla nukeilla oli ollut joko naama peruslukemilla tai pieni hymy huulilla. Avoimen suun teko oli myös uutta. Päätin jo suunnitteluvaiheessa, että Kassandrasta tulisi tummahiuksinen ja -silmäinen. Hiuksista olisin halunnut mieluummin tummanruskeat ja kiharammat, mutta sopivaa materiaalia ei löytynyt ja oli tyydyttävä loiviin mustiin kiharoihin.

 Pää, kädet ja jalat tehty fimo-massasta ja maalattu öljyväreillä. Kankaisen kropan sisällä on rautalanka-ranka, jonka avulla asentoa saa säädettyä. 

Arisu

Valokuvausta opiskeleva sisko tuli eilen kylään ja otti nukeista edustuskelpoiset kuvat tänne laitettavaksi. Itse en jostain syystä onnistu jotain 30 erilaista kuvaustoimintoa/-asetusta sisältävälläkään kameralla ottamaan hyviä kuvia, jos ollaan sisätiloissa, joten apu tuli tarpeeseen. Tässäpä linkki Sarin valokuvaus-blogiin: http://sairien.blogspot.fi/

Arisu, eli Alice japaniksi, on toiseksi ensimmäinen polymeerimassasta(cernit) muovailemani nukke, ja oikeastaan ensimmäinen onnistuneeksi laskettava sellainen, sillä eka polymeerimassa-nukkeni oli lähinnä kokeilua ja hakemista. Arisun kohdalla aloin saada kiinni siitä, miten materiaalia tulisi työstää. Polymeerimassaa ennen olin käyttänyt ilmakuivatteisia askartelumassoja. Nyt viime aikoina olen siirtynyt takaisin niihin, jotta tekokustannukset eivät kävisi hirveän pahasti kukkarolle. Kunhan saan nyt työn alla olevat projektit (joista oma postaus tänne lähipäivinä!) vähän valmiimmiksi, koitan ehkä taas polymeerimassan käyttöä. Sitä on paljon mukavampi työstää ja lopputulos on eläväisempi.

Arisu oli kaikesta huolimatta vielä siinä mielessä kokeilu, että aasialaiseen vivahtava ulkonäkö syntyi sattumalta, eikä se ollut alunperin mielessä, kun ryhdyin nuken kasvoja muovailemaan. Harkitsin aluksi tekeväni vinosilmäisestä tytöstä jonkin sortin keijukaisen, mutta mustahiuksinen aasialais-lapsi oli lopulta hauskempi vaihtoehto.

Arisun asu on tuommoinen Pieni talo preerialla -henkinen: keltainen kukkaleninki ja päällä tummansininen essu.

Arisulla tai Sofiella on kaikista tekemistäni nukeista onnistuneimmat kädet ja jalat.

Arisun vartalo on kankaasta, ja malli sellainen, että nuken saa istumaan. Pystyssä pysymiseen tarvitaan teline avuksi.

Sofie

Tuossa ekan postauksen kuvassa olikin Arisu (Alice), cernit-massasta muutama vuosi takaperin väsäämäni nukke. Arisusta ei tähän hätään vielä löydy paljoa kelvollisempia kuvia, joten esitellään sen sijaan Sofie.

 Sofie on myös jo puolitoista vuotias tekele. Kasvot, kädet ja jalat on tehty fimo-massasta ja vartalo kankaasta. Aioin alunperin tehdä Sofiesta lapsinuken, joten neidin mittasuhteet ovat sen mukaiset. Jossakin vaiheessa innostuin kuitenkin rokokoo-tyylisen puvun tekemisestä, ja lapsesta tulikin nuori nainen.

 Satiinimekon ja hatun lisäksi asuun kuuluvat pieni, nippusiteillä luutettu korsetti ja vannehame.

 En ole kovin tyytyväinen pitsiseen hellehattuun, se istuu huonosti nuken päähän.

Sofien pää on liikkuva ja nuken saa myös istumaan, kuten ekasta kuvasta näkyy. Pystyssä neiti pysyy telineen avulla. Sofie on miltei valmis projekti, vain kengät pitäisi joskus onnistua vielä väsäämään.